Hyönteissyöjät saapuvat normaalia myöhemmin

Pajulintu. Kuva: Micha Fager

Lintukevät näyttää edelleen etenevän hieman keskimääräistä myöhäisemmässä aikataulussa. Monia hyönteissyöjiä on Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen perusteella saapunut huhtikuun loppuun mennessä selvästi tavanomaista niukemmin, eikä aikataulua ole kurottu kiinni vapun ajan lämpenemisestä huolimatta. Etenkin pajulintuja on saapunut Suomeen harvinaisen vähän. Muuttoa lienevät jo useiden viikkojen ajan jarruttaneet pitkälle Keski-Euroopaan ulottuneet pohjoisvirtaukset.

 

Haarapääskyjä havaittiin Suomessa huhtikuun puolenvälin jälkeen hieman tavanomaista enemmän, mutta kuun lopulla lajin muutto eteni hitaasti. Vappuun mennessä haarapääskyjä oli saapunut Suomeen vähemmän kuin vuosina 2007–2025 keskimäärin ja huomattavasti pienemmissä määrin kun kolmena edellisenä keväänä.

Haarapääskyhavainnot* Suomessa 30.4. asti vuosina 2007–2026. Lajin muutto näyttäisi parinkymmenen vuoden mittaan hieman aikaistuneen.

 

Kirjosieppoja saapui Suomeen huhtikuun aikana erittäin vähän, neljänneksi pienin määrä 20 vuoden vertailujaksolla. Vapun jälkeinen lämpeneminen toi kirjosieppoja ison annoksen, mutta huippukeväiden lukemista ollaan edelleen kaukana.

Kirjosieppohavainnot* Suomessa 30.4. asti vuosina 2007–2026. Viime vuosiin mahtuu lajille sekä tavattoman aikaisia että myöhäisiä keväitä.

 

Kirjosiepon muuton eteneminen (yksilösumman kasvu) vuonna 2026 sekä vertailujakson 2007–2025 nopeimpana (2025), keskimääräisenä ja hitaimpana (2021) keväänä.

 

Pääosin Länsi-Euroopassa talvehtiva tiltaltti muuttaa aikaisemmin kuin muut hyönteissyöjät, mutta myös sen muutto eteni huhtikuun lopussa nihkeästi. Vappuun mennessä tiltaltteja oli saapunut Suomeen selvästi vähemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin.

Tiltalttihavainnot* Suomessa 30.4. asti vuosina 2007–2026. Määrien selvä kasvaminen voi johtua osin lajin runsastumisesta, mutta monen Euroopassa talvehtivan lajin tavoin tiltaltin kevätmuutto lienee myös aikaistunut.

 

Pajulinnun kevätmuutto on ollut aivan jumissa. Huhtikuun loppuun mennessä niitä oli havaittu Suomessa vertailujakson toiseksi pienin määrä, jääden noin kymmenesosaan keskimääräisestä tasosta. Muutto on hieman kiihtynyt vapun jälkeen, mutta edelleen laahataan kaukana tavanomaisesta tahdista.

Pajulintuhavainnot* Suomessa 30.4. asti vuosina 2007–2026. Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu useita niukkoja alkukeväitä, eikä lajin muutto näytä juuri aikaistuneen. Lajin vähenemisellä voi olla osuutensa vähäisissä viimeaikaisissa määrissä.

 

Pajulinnun muuton eteneminen (yksilösumman kasvu) vuonna 2026 sekä vertailujakson 2007–2025 nopeimpana (2014), keskimääräisenä ja hitaimpana (2017) keväänä.

 

*Yksilömäärä on laskettu jakamalla Suomi neliökilometrin suuruisiin ruutuihin, joista jokaiselta on laskettu summaan suurin ruudulta Tiira-lintutietopalveluun kirjattu päiväkohtainen määrä. Näin samoja yksilöitä koskevat havainnot eivät tule mukaan summaan, mutta monen yleisen pesimälinnun kohdalla määrä voi olla lievä aliarvio.