Punakylki- ja kulorastaita talvehti Suomessa ennätyksellisesti
Tänä talvena punakylki- ja kulorastaita on havaittu enemmän kuin minään aikaisempana talvena. Tiira-lintupalveluun kirjattujen havaintojen perusteella molempia lajeja on ollut moninkertaisesti vuosien 2007–2024 keskiarvoon nähden. Esiintymisen taustalla on runsas pihlajanmarjasato, mutta kaikkina hyvinä pihlajanmarjatalvina punakylki- ja kulorastaita ei ole. Esimerkiksi loppusyksyn säät voinevat vaikuttaa osaltaan siihen, paljonko näitä lajeja jää Suomeen talvehtimaan. Rastaiden runsaasta esiintymisestä uutisoitiin ensi kerran jo alkutalvesta 13.12.2024.
Kulorastaan suhteellinen runsaus kolmanneskuukaisittain 1.1.–20.2. vuosina 2007–2025. Kaavioon on eritelty punaisella vuosi 2025, vihreällä vuosi 2022 ja sinisellä vuosi 2015. Muiden vuosien arvot ovat mustalla. Arvo 100 = vuosien 2007–2024 keskiarvo.
Kulorastaita havaittiin tammikuun alussa noin 140 yksilöä, mikä on yli yhdeksänkertaisesti keskiarvoon verrattuna. Määrät ovat talven edetessä laskeneet tästä noin kolmasosaan, mutta keskiarvoon nähden kulorastaita havaittiin helmikuun puolivälissäkin yli seitsenkertaisesti. Heikoimpina vuosina (esim. 2008, 2009 ja 2019) joinain alkuvuoden kolmanneskuukausina ei ole havaittu yhtään kulorastasta. Varsin runsaasti kulorastaita havaittiin myös talvella 2014–2015.
Punakylkirastaan suhteellinen runsaus kolmanneskuukaisittain 1.1.–20.2. vuosina 2007–2025. Kaavioon on eritelty punaisella vuosi 2025, vihreällä vuosi 2022 ja sinisellä vuosi 2015. Muiden vuosien arvot ovat mustalla. Arvo 100 = vuosien 2007–2024 keskiarvo.
Punakylkirastaita havaittiin tammikuun alussa yli 700 yksilöä, mistä määrät ovat talven edetessä vähentyneet noin neljännekseen. Keskimääräiseen talveen nähden punakylkirastaan runsaus on kuitenkin pysynyt noin kaksikymmenkertaisena: tavallisesti helmikuun puolivälissä Suomessa havaitaan enää muutamia punakylkirastaita. Vaikka talvella 2014–2015 kulorastaita oli runsaasti, punakylkirastaiden määrä oli silloin vain noin kaksinkertainen keskiarvoon nähden.
Räkättirastaan suhteellinen runsaus kolmanneskuukaisittain 1.1.–20.2. vuosina 2007–2025. Kaavioon on eritelty punaisella vuosi 2025, vihreällä vuosi 2022 ja sinisellä vuosi 2015. Muiden vuosien arvot ovat mustalla. Arvo 100 = vuosien 2007–2024 keskiarvo.
Räkättirastaita on perinteisesti paljon hyvinä pihlajanmarjatalvina. Tänä talvena niitäkin on ollut selvästi enemmän kuin minään muuna talvena vuosina 2007–2025. Jokaisena tammikuun kolmenneskuukautena räkättirastaita havaittiin yli 200 000 yksilöä, helmikuun puolivälissä enää reilut 20 000. Vaikka myös talvella 2021–2022 räkättirastaita oli runsaasti, punakylki- ja kulorastaita oli silloin kuitenkin vain keskimääräisesti.
Tilhen suhteellinen runsaus kolmanneskuukaisittain 1.1.–20.2. vuosina 2007–2025. Kaavioon on eritelty punaisella vuosi 2025, vihreällä vuosi 2022 ja sinisellä vuosi 2015. Muiden vuosien arvot ovat mustalla. Arvo 100 = vuosien 2007–2024 keskiarvo.
Alkutalvesta tilhiä oli liikkeellä varsin vähän pihlajanmarjojen määrään nähden, mutta niiden määrä on kasvanut talven edetessä. Tammikuun alussa tilhiä havaittiin noin 40 000 yksilöä (vain noin 50 prosenttia keskimääräistä enemmän), tammikuun lopussa noin 70 000 ja helmikuun puolivälissä noin 50 000, jo noin nelinkertaisesti keskiarvoon nähden. Tätä talvea selvästi enemmän tilhiä on kuitenkin havaittu etenkin oli talvella 2014–2015.
Kuvaajien tiedot perustuvat Tiira-lintutietopalvelun havaintojen ruutuanalyysiin, jossa neliökilometrin suuruisista ruudusta on otettu kultakin kolmanneskuukaudelta huomioon vain se havainto, jossa yksilömäärä on suurin, ja ne on summattu yhteen. Kunkin vuoden runsausarvo on suhteutettu vuosien 2007–2024 keskiarvoon. Keskimääräisenä vuonna arvo on 100 prosenttia.