Euroopan lintuatlas kertoo linnuston muuttuneen 30 vuoden aikana
Mediatiedote 3.12.2020
Euroopan linnustonseuranta julkaisee tänään Euroopan toisen pesimälintuatlaksen. Euroopassa pesii lähes 600 lintulajia. Edellisestä selvityksestä on ehtinyt kulua 30 vuotta, ja Euroopan linnusto on tänä aikana muuttunut huomattavasti.
Vuosina 2013–2017 tehdyissä Euroopan laajuisissa kartoituksissa todettiin Azorien saariryhmältä Uralille ja Huippuvuorilta Kaukasukselle ulottuvalla alueella pesivän yhteensä 596 lintulajia, joista 57 on ihmisen alueelle tuomia vieraslajeja. Kartoitukset toivat täysin uutta levinneisyystietoa etenkin Euroopan itäosista, kuten Turkista ja Euroopan puoleiselta Venäjältä.
Verrattuna 1980-luvun tilanteeseen Euroopassa luonnonvaraisena pesivistä lajeista noin joka kolmannen levinneisyysalue laajeni ja joka neljännen supistui. Erityisen hyvin olivat menestyneet lajit, joiden suojeluun on panostettu kansainvälisesti.
– Merikotka ja monet muut petolinnut ovat elpyneet suojelun ansiosta, ja monet kosteikkojen linnut, kuten kaulushaikara ja avosetti, ovat laajentaneet levinneisyyttään niiden elinympäristöjen turvaamisen myötä, kertoo atlasta vetäneeseen ryhmään kuuluva Petr Voříšek Tšekin ornitologisesta instituutista.
Atlas paljastaa kuitenkin myös monien lajien huolestuttavan vähenemisen. Esimerkiksi isotrapin, sininärhen ja Suomessa jo äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa.
– Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla pesivien lintulajien määrä on kasvanut ilmaston lämmetessä. Sen sijaan etenkin maatalousympäristön lajit ovat kärsineet Välimeren alueella sekä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Maankäytön muutokset, kuten tehostunut maatalous, ja ilmastonmuutos ovatkin todennäköisimpiä syitä lajien levinneisyysmuutoksiin, kertoo atlastyössä mukana ollut intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Lintulajien levinneisyys on 30 vuodessa siirtynyt pohjoiseen noin kilometrin vuosivauhtia, mikä kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lintukantoihin. Useiden lajien levinneisyyden pohjoisreuna on siirtynyt kohti pohjoista ja ulottunut muun muassa Pohjoismaihin. Alppiniittyjen, tundran, soiden ja nummien lajit ovat puolestaan vähentyneet.
Euroopan lintuatlas on yksi suurimpia luonnon monimuotoisuutta selvittäneitä kansalaistiedehankkeita. Siihen osallistui noin 120 000 lintuharrastajaa pääosin vapaaehtoistyönä. Tuhannet suomalaiset lintuharrastajat ovat tuottaneet hankkeeseen arvokasta lintutietoa paitsi ilmoittamalla havaintonsa kansallisiin lintuatlaskartoituksiin ja Tiira-lintutietopalveluun myös tekemällä kartoituksia Venäjällä.
– Euroopan lintuatlas ei olisi ollut mahdollinen ilman laajaa yhteistyöverkostoa eri puolilla Eurooppaa, kiittelee atlastoimikunnan puheenjohtajana toiminut Verena Keller Sveitsin ornitologisesta instituutista.
Euroopan lintuatlas julkaistaan nyt kirjana. Tietoja lintujen esiintymisestä ja levinneisyyden muutoksista Euroopassa tullaan hyödyntämään tutkimuksessa ja suojelutyössä vielä pitkään.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: havsörn (merikotka), rördrom (kaulushaikara), skärfläcka (avosetti), stortrapp (isotrappi), blåkråka (sininärhi), ortolansparv (peltosirkku)
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä
LISÄTIETOJA
Euroatlaksen julkaisutilaisuuden kansainvälinen striimaus
Aleksi Lehikoinen, p. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi,
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto
Tero Toivanen, p. 010 406 6203, tero.toivanen(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
Verena Keller, p. +41 79 578 1314, verena.keller(at)vogelwarte.ch
Swiss Ornithological Institute, Sveitsi (saksa, englanti, ranska)
Petr Voříšek, p. +420 774 502 804, euromonitoring(at)birdlife.cz
Czech Society for Ornithology, Tšekki (tšekki, englanti)
Euroopan toinen lintuatlas pähkinänkuoressa
- 596 pesivää lintulajia
- 10 vuotta työtä
- 120 000 havainnoijan panostus
- 48 osallistunutta maata
- 5 vuotta kenttätyötä
- 5 110 kartoitettua 50 x 50 kilometrin ruutua lintujen pesimätilanteesta
- 11 075 000 kartoitettua neliökilometriä
Atlaskirja sisältää
- 556 laajempaa lajikatsausta
- 69 lyhyttä lajikatsausta liitteissä
- 689 karttaa lajien runsauksista ja levinneisyyksistä 50 x 50 kilometrin ruuduissa
- 222 mallinnettua karttaa 10 kilometrin tarkkuudella
- 446 karttaa muutoksista lajien levinneisyydessä
- 568 lajikohtaista maalausta tai piirrosta 46 taiteilijalta
- 348 lajien asiantuntijaa lajitekstien kirjoittajina
- 960 sivua tietoa