Lakiesitys sallisi lähes rajoittamattoman lintujen tappamisen – uhkaa luontoa, lakia ja oikeusvaltiota
Mediatiedote 30.4.2026
Hallituksen lakiesitys, joka sallisi valkoposkihanhen ja osin merimetson laajamittaisen tappamisen, lisää luontokatoa, sivuuttaa tutkimustiedon ja on ristiriidassa kansainvälisen lainsäädännön sekä oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
Lakiesitys metsästyslain muuttamisesta koskee suoraan vain kahta lajia – merimetsoa ja valkoposkihanhea – mutta käytännössä se murentaisi koko lintujen suojelujärjestelmän. Lintujen suojelun keskeisiä periaatteita on niiden pesinnän ja pesintään valmistavan kauden aikainen suoja.
Periaatteen vastaisesti lakiesitys tekisi valkoposkihanhesta Suomen huonoimmin suojellun lintulajin, jota saisi tappaa ympäri vuoden käytännössä ilman määrällisiä tai alueellisia rajoja, koska tappaminen olisi etenkin keväisin sallittua lajin keskeisillä muutto- ja levähdysalueilla.
Lintujen kevätaikainen metsästys on erityisen haitallista, koska se häiritsee myös muita kuin metsästyksen kohteena olevia lajeja, heikentää niiden pesimämenestystä ja siten voimistaa luontokatoa. Metsästyksen vaikutukset muuhun lajistoon on tähän asti voitu huomioida tappolupia harkittaessa, mutta lakiesitys tekisi tämän tyhjäksi.
Kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaan lintujen tappaminen niiden rauhoitusaikana on mahdollista vain tilanteissa, joissa syntyy huomattavaa vahinkoa, jota ei voida millään muulla tavalla estää. Lakiesityksessä huomattavan vahingon täyttymistä tai vaihtoehtoisten keinojen ensisijaisuutta ei vaadita.
”Hallituksen lakiesityksen mukaan viiden valkoposkihanhen parvi aiheuttaa vakavaa vahinkoa. Ei tarvitse olla asiantuntija ymmärtääkseen, ettei se pidä paikkaansa. Vakavia vahinkoja aiheuttavat vasta tuhansien hanhien parvet”, toteaa BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
”Vaihtoehtoisten keinojen kokeilusta hanhien esiintymisen hallinnassa on Suomessakin saatu jo hyviä kokemuksia. Lisää oppia voi saada esimerkiksi Tanskasta, jossa tappaminen on aina viimeinen keino ja toimivia hanhien karkotusmenetelmiä on löydetty”, jatkaa Arkiomaa.
Tutkimustieto sivuutettu
Tutkimusten mukaan lintujen tappaminen ei edes ole tehokas keino vähentää vahinkoja. Päinvastoin, ampuminen saa linnut liikkumaan laajemmalla alueella ja kasvattaa niiden energiantarvetta, jolloin vahingot voivat lisääntyä.
”Tutkimustietoa on lakiesityksessä käytetty valikoivasti. Jopa valtion rahoittamien tutkimusten tuloksia on sivuutettu, koska ne eivät sovi lain perusteluihin”, Arkiomaa toteaa.
Lintujen aiheuttamia vahinkoja voidaan jo nyt hallita poikkeusluvin, joilla lintuja saa tappaa tarvittaessa. Poikkeuslupien käsittelyä voidaan tehostaa keskittämällä kaikki päätökset lupa- ja valvontavirastolle. Luonnonsuojelulakia muuttamalla voidaan helposti sallia ammuttujen lintujen hyödyntäminen ravintona.
Lintujen yleisen tappamisen salliminen heikentäisi merkittävästi oikeusturvaa. Jos esimerkiksi lintujen tappaminen keväällä ei perustu viranomaispäätöksiin, joihin hakea muutosta, ei kansalaisilla ole enää mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
BirdLife katsoo, että lakiesityksessä on sivuutettu sekä tutkimustieto että laajaan yhteistyöhön perustuvat kokemukset vaihtoehtoisesta vahinkojen hallinnasta. Vaikutuksia muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, muihin lintulajeihin, luonnonsuojelualueisiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja yhteiskunnalliseen hyväksyntään ei ole arvioitu.
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi mainittava:
LISÄTIETOJA
toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 010 406 6207, aki.arkiomaa(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry