Maailman lintujen suomenkielinen nimistö on päivitetty
Mediatiedote 26.8.2026
Maailman lintujen suomenkielinen nimistö on päivitetty vastaamaan viime vuonna julkaistua uutta maailmanlaajuista lintulajiluetteloa AviListia. Päivityksen yhteydessä on annettu yli 1 400 uutta suomenkielistä nimeä. Uusien nimien joukossa ovat muun muassa herttapöllö, häätötyranni, rillitavi, sukkatrogoni ja vahtikiuru.
Viime vuonna julkaistun AviListin tavoitteena on yhtenäistää hieman toisistaan poikkeavia maailmanlaajuisia lintulajiluetteloita. Suomessa havaittujen lajien osalta luokittelu otettiin käyttöön jo 2025, mutta nyt maailman kaikille lintulajeille on annettu suomenkielinen nimi AviListin luettelon mukaisesti.
Uudessa nimistössä on suomenkieliset nimet 11 131 lajille, 1 486 suvulle, 252 heimolle ja 46 lahkolle. Uusia nimiä on annettu 1 231 lajille, 177 suvulle, 19 heimolle ja 7 lahkolle. Suomessa havaittujen lintujen nimet säilyvät entisellään.
Uusi lajiluettelo on tehty, koska käsitys lintujen sukulaisuussuhteista muuttuu tutkimuksen edetessä. Erityisesti DNA-tutkimukset ovat viime vuosikymmeninä mullistaneet lintujen luokittelua. Lajeja on jaettu useampiin lajeihin, kun aiemmin yhtenä lajina pidettyjen alalajien on osoitettu olevan keskenään selvästi eriytyneitä. Toisaalta jotkin aiemmin erillisinä pidetyt lajit on yhdistetty.
Äärimmäinen esimerkki on Tyynenmeren alueella elävä rastasryhmä, joka tunnettiin aiemmin yhtenä lajina. Uuden tutkimustiedon perusteella tyynenmerenrastas on jaettu peräti 17 lajiksi, joille on nyt annettu omat suomenkieliset nimensä.
Myös lintujen tieteelliset nimet ja sukujen rajat muuttuvat. Suku pyrkii yhdistämään keskenään läheisimmät lajit, mutta myös käsitys siitä, mitkä lajit kuuluvat samaan sukuun, on muuttunut tutkimuksen myötä. Siksi tieteellisiä sukunimiä on jouduttu päivittämään laajasti.
Nimen pitää kestää aikaa ja kertoa linnusta
Uusia suomenkielisiä nimiä suunniteltaessa on pyritty löytämään nimiä, jotka kertovat jotakin linnun ulkonäöstä, käyttäytymisestä, elinympäristöstä tai levinneisyydestä. Joissakin tapauksissa nimi pohjautuu lajin esiintymisalueen paikalliseen nimeen.
”Nimistötyössä on seurattu myös Kotimaisten kielten keskuksen suosituksia”, kertoo BirdLife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri Högmander.
Joskus vanha nimi on osoittautunut yksinkertaisesti vääräksi. Esimerkiksi boliviansirkkuseksi aikoinaan nimetty laji ei pesi lainkaan Boliviassa. Nimi muutettiin ruostesirkkuseksi, joka kuvaa lajin ulkonäköä.
Myös maiden ja paikannimien muutokset voivat heijastua lintujen nimiin. Naurunkerttunen sai uuden nimen naoeronkerttunen, koska Tyynellämerellä sijaitsevan Naurun kansainvälinen nimi muuttui hiljattain.
Suomenkielisen nimistön pisin nimi on edelleen uudenkaledonianlepinkäismonarkki. Lähes yhtä pitkä on tällä kertaa nimetty mata-atlânticanviheltäjätrogoni. Lyhyin nimi on puolestaan Havaijilla eläneellä, sittemmin sukupuuttoon kuolleella oulla.
Uusina nimien joukossa ovat muun muassa herttapöllö, häätötyranni, kimittäjälattanokka, klovnihelmikana, kutia, piikkipuukuku, rillitavi, sukkatrogoni ja vahtikiuru.
”Nimistön päivittäminen on ollut valtava urakka, mutta samalla siinä oppii paljon lisää maailman linnuista”, kertoo Högmander.
Muutoksia nimistöön odotettavissa vuosittain
Maailman lintujen suomenkielisen nimistön ensimmäinen luettelo valmistui vuonna 1992. Sen jälkeen nimistöä on päivitetty useita kertoja lintujen luokittelun ja tutkimustiedon kehittyessä.
Nimistötyö siirtyi Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen toiminnan päätyttyä vuonna 2004 BirdLife Suomen asettamalle nimistötoimikunnalle. Nyt julkaistu päivitys on jälleen yksi askel työssä, jossa pyritään pitämään suomenkielinen lintunimistö ajan tasalla nopeasti muuttuvan tutkimustiedon kanssa.
AviListiin on odotettavissa jatkossa vuosittain pienempiä päivityksiä. Suomenkielinen nimistö pyritään tarkistamaan niiden osalta mahdollisimman pian, jotta uudet lajit ja muuttuneet luokittelut saadaan nopeasti osaksi suomalaista lintuharrastusta ja suomen kieltä.
LISÄTIETOJA
Harri Högmander, nimistötoimikunnan puheenjohtaja, p. 040 566 4211, hhogmander(at)gmail.com
viestintäpäällikkö ja nimistötoimikunnan jäsen Jan Södersved, p. 010 406 6202, jan.sodersved(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry