BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
(09) 4135 3300
fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Vastauksia muihin lintuaiheisiin kysymyksiin

Takaisin

Mitkä ovat Suomen yleisimmät pesimälinnut?
Kymmenen runsainta pesimälintuamme ovat parimääriltään seuraavat:

1. pajulintu 7 - 11 milj. paria
2. peippo 5 - 7 milj.
3. punakylkirastas 1,5 - 2,5 milj.
4. punarinta 1,2 – 3,3 milj.
5. järripeippo 1 - 2,5 milj.
6. vihervarpunen 700 000 - 2 milj.
7. harmaasieppo 1,3 – 1,7 milj.
8. metsäkirvinen 1,3 – 1,7 milj.
9. räkättirastas 1 - 2 milj. paria
10. hippiäinen 600 000 - 1,6 milj.

Lähde:
BirdLife International (2004) Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. Cambridge, UK. (BirdLife Conservation Series No. 12)

Takaisin

Lintumaailman ennätykset?
Seuraavassa muutamia monien mieltä askarruttaneita lintuennätyksiä meiltä ja muualta.

MAAILMAN LINNUT
Painavin ja kookkain lentokyvytön: strutsi (Struthio cameleus) koiras 156,5 kg, 274 cm
Painavin lentävä: isotrappi (Otis tarda) koiras 18 kg
Painavin petolintu: andienkondori (Vultur gryphus) koiras 14 kg
Painavin ja kookkain (merilinnut): keisaripingviini (Aptenobrytes forsteri) 40 kg, 120 cm
Suurin siipien kärkiväli: jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) 363 cm
Suurin siipien kärkiväli (maalinnut): andienkondori ja afrikanmarabu (Leptoptilos crumeniferus) n. 320 cm
Pienin: kimalaiskolibri (Calypte helenae) 1,6 g; 5,7 cm
Pienin päiväpetolintu: borneonhaukkanen (Microhierax latifrons) 35 g, 15 cm
Huippunopeus: muuttohaukka (Falco peregrinus) jopa 300-400 km/h syöksyssä
Nopein juoksija: strutsi 72 km/h, pyrähdyksissä jopa 96,5 km/h
Korkeimmalla lentävä: suomukorppikotka (Gyps rueppellii) 11 274 m
Pisin muuttomatka lapintiira: (Sterna paradisaea) 36 000 km Arktis-Antarktis 
Vanhin rengastettu: kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) 58,0 v. 

SUOMESSA ESIINTYVÄT LINNUT
Painavin: laulujoutsen (cygnus cygnus) ja kyhmyjoutsen (cygnus olor) 16 kg
Painavin petolintu: merikotka (Haliaeetus albicilla) 6 kg
Suurin siipien kärkiväli: merikotka, kurki (Grus grus) n. 250 cm
Pienin: hippiäinen (Regulus regulus) 3 g, 9 cm
Pienin päiväpetolintu: ampuhaukka (Falco columbarius): 160-210 g, 25-30 cm, siipiväli 53-64 cm
Huippunopeus: muuttohaukka: 300-400 km/h
Pisin muuttomatka: lapintiira 36 000 km 
Vanhin rengastettu: harmaalokki (Larus argentatus) 32,1 v.
Runsain pajulintu (7-11 milj. paria)

Lähteet:
Perrins, Christopher M. - Lokki, Juhani (toim.) Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava, Helsinki 1992.
Forsman, Dick (toim.) Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä OY, Rauma 1993.
Helsingin yliopiston rengastustoimisto Rengastajan vuosikirja 2002.
BirdLife International (2004) Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. Cambridge, UK. (BirdLife Conservation Series No. 12)

Takaisin

Miten linnut parittelevat? Onko niillä samanlaiset sukupuolielimet kuin nisäkkäilläkin?
Linnuilla (paitsi mm. sorsalintukoirailla on penis) ei yleensä ole ulkoisia sukupuolielimiä. Koiraan siittiöt kulkeutuvat yhteissuoleen eli kloaakkiin (samaa kautta poistuvat myös ulosteet). Paritellessa koiras ja naaras laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja siittiöt siirtyvät naaraan elimistöön. Intiimi hetki on aika nopeasti ohi, mutta yleensä se toistuu pesimisajan alussa usein. Parittelutiheys riippuu lajiryhmästä. Esimerkiksi petolinnut parittelevat hyvin tiheästi.

Takaisin

Mikä on tervapääskyn huippunopeus?
Matkalentonopeus esimerkiksi muuttomatkalla on parhaimmillaan 80-90 km/h ja syöksynopeus mm. hyönteispyynnissä voi nousta jopa 150 km/h.