SOTKA-levähdysalueet

” Levähdysalueella tarkoitetaan syysaikaista häiriövapaata vesilintuympäristöä.”

Vesilintujen syyslevähdysalueet -hankkeessa luodaan Suomeen vesilinnuille häirintävapaa levähdysalueverkosto. Se on osa HELMI-ohjelmaan ja rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankerahoituksen kautta.

Levähdysaluehankkeessa tiedotetaan ja koulutetaan levähdysalueiden hyödyistä ja kerätään vapaaehtoisten kohteiden verkostoa. Häirintävapaan levähdysalueen edellytyksenä on vesilintuja alueelle houkutteleva luontainen ravinto. Levähdysalue voi olla kokonainen lintujärvi tai vesistön osa, esim. järven tai meren lahti. Myös rakennettu kosteikko tulee kyseeseen, mikäli kosteikko houkuttelee vesilintuja luonnonravinnollaan.

Hanketta toteutetaan BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteistyönä. Hankkeella on omat verkkosivut vesilinnut.fi. Sivustolta löytyy tietoa vesilintujen tilanteesta, hankkeen toiminnasta sekä yhteystiedot.

Tausta

Suomella on merkittävä rooli Euroopan vesilintujen pesimäalueena sekä Venäjällä pesivien lintujen kauttakulkualueena.

Nykytilanteessa metsästyksen aiheuttama häiriö ajaa vesilintuja Suomesta syysmuutolle ennenaikaisesti. Kun metsästys alkaa elokuun 20. päivä, suuri osa vesilinnuista lähtee häiriön vuoksi syysmuutolle. Luontaisesti muutto tapahtuisi pääosin syys-lokakuussa. Häirintävapaiden levähdysalueiden määrä ja verkosto on Suomessa riittämätön.

Ennen syysmuuttoa nuoret linnut itsenäistyvät, vanhat linnut viimeistelevät sulkasatonsa ja vararavintoa kerätään pitkää muuttomatkaa varten. Levähdysalueverkosto-hankkeella parannetaan sorsakantojen hyvinvointia syysmuuttokauden osalta. Hyväkuntoisena ja luontaisen rytmin mukaisesti syysmuutolle lähtevillä sorsilla on parhaat edellytykset palata hyväkuntoisena seuraavana keväänä pesimäalueille.

Suomessa vesilintujen syyslevähdysmahdollisuudet on todettu riittämättömäksi, ja yhtäaikainen vesilintujen metsästyksen aloitus suurella osalla vesilintualueita ajaa vesilinnut muuttomatkalle ennenaikaisesti. Häirintävapaan verkoston perustamisen periaatteissa otetaan oppia Tanskasta, missä vastaava verkosto on perustettu 1990-luvulla.  Tanskan kokemusten mukaan rauhallisten ruokailuympäristöjen turvaaminen vesilinnuille lisää vesilintumääriä alueella ja viivyttää vesilintuja alueella pidempään. Vaikka osa alueista onkin jäänyt rauhoitusten myötä metsästyksen ulkopuolelle, alueellinen riistasaalis ei ole vähentynyt.

Suomessa merkittävin levähdysalueiden verkosto sijaitsee Oulun seudun rauhoitetuilla lintuvesillä. Erityisen kuuluisa syksyisistä vesilintumääristään on Liminganlahti, missä vuosituhannen vaihteessa toteutettu metsästysrauhoitusalue tarjoaa syksyisen levähdysalueen tuhansille, jopa yli kymmenelle tuhannelle vesilinnulle. Liminganlahden rauhoitusalueelta kerääntyvät linnustotiedot ovat hyvin yhteneviä tanskalaisten tutkimustulosten kanssa: rauhoitusalueen ansiosta vesilintuja levähtää alueella moninkertainen määrä verrattuna rauhoitusta edeltävään tilaan ja vesilinnut viipyvät alueella aiempaa pidempään, aina lokakuulle asti.

Pitkällä aikavälillä vapaaehtoisten levähdysalueiden kohdeverkoston kehittäminen on kirjattu osaksi Helmi-elinympäristöohjelman lintuvesiteemaa. Helmi-ohjelma on vuoteen 2030 asti ylettävä ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka puitteissa turvataan ja parannetaan suomalaista luonnon monimuotoisuutta. Vesilintujen hyväksi työdä tehdään kunnostamalla lintuvesiä ja -kosteikkoja, perustamalla uusia kosteikkoja, vieraspetopyynnillä sekä parantamalla mahdollisuuksia syysmuutolle valmistautumiseen levähdysalueilla.

 

Toimintatapa vapaaehtoisen levähdysalueen perustamiseksi

• Yhteydenotto hanketyöntekijöihin
• Karttojen tutkiminen ja taustatietojen selvittäminen
• Tutustuminen kohteeseen ja alueen toimijoihin paikan päällä
• Pelisäännöistä (linnustonseuranta, vieraspetopyynti yms.) sopiminen

 

Levähdysaluekohteilta edellytettävät ominaisuudet

• Vapaaehtoisuus
• Alue houkuttelee luonnonravinnollaan vesilintuja syyskaudella
• Ei vesilintujen metsästystä koko kaudella
• Metsästykseltä sivuun mielellään useammaksi vuodeksi
• Riittävä etäisyys muille metsästysalueille
• Taantuneiden lajien esiintyminen plussaa
• Ei pinta-alarajoituksia – kaikenkokoisia kohteita kaivataan
• Monenlaiset vesialueet soveltuvat levähdysalueeksi:
  • Kokonainen lintujärvi
  • Isomman vesistön osa: järven/meren lahti tms.
  • Keinotekoinen kosteikko (ei lisäruokintaa)

 

Pelisäännöt kohteilla

• Ei vesilintujen metsästystä koko kaudella – mieluummin useamman vuoden ajan
• Vesilintujen levähtäjälaskennat kolme kertaa syyskaudella: muutama päivä ennen-jälkeen sorsastuksen alun sekä syys-lokakuun vaihteessa
• Suositellaan myös vesilintujen pari- ja poikuelaskentoja
• Vieraspetojen tehostettuun pyyntiin kannustetaan
• Ei ylimääräistä ruokintaa

 

 

Lisätietoja 

lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko, BirdLife Suomi, puh./tel. 040 662 5512
etunimi.sukunimi@birdlife.fi