Muutoksia Suomen lintulajistoon – metsähanhesta kaksi lajia, tundraurpiaisesta alalaji

Tundrametsähanhi, tundrasädgås. Kuva: Micha Fager

Mediatiedote 10.6.2025 BirdLife Suomi

BirdLife Suomi ottaa käyttöön tänään julkistetun maailmanlaajuisen lintujen lajilistan. Sen myötä Suomessa tavattujen lintujen lukumäärä nousee 493:sta 496:een. 

Uusi maailman lintujen lajiluettelo on monivuotisen kansainvälisen yhteistyön tulos. Se korvaa useat aiemmat, toisistaan hieman eroavat maailman lintujen luettelot. Suomen pesimälajiston osalta muutoksia tulee metsähanhiin ja urpiaisiin.

Metsähanhi jaetaan taigametsähanheen ja tundrametsähanheen, joita on aiemmin pidetty saman lajin alalajeina. Suomessa pesivät metsähanhet ovat valtaosin taigametsähanhia. Tundrametsähanhi on runsas läpimuuttaja koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Ne pesivät pääosin Venäjällä, mutta myös muutaman kymmenen parin voimin pohjoisimmassa Lapissa.

Koko Suomessa tavattavan urpiaisen ja pohjoisimmassa Lapissa pesivän tundraurpiaisen tulkitaan olevan jatkossa saman lajin eri alalajeja.

Uusi taksonomia vaikuttaa myös Suomessa tavattujen lajien lukumäärään. Metsähanhien lisäksi viisi Suomessa harvinaisuutena esiintyvää alalajia korotettiin lajeiksi. Toisaalta kaksi aiemmin lajina pidettyä harvinaisuutta siirrettiin tundraurpiaisen tavoin alalajeiksi.

“Uuden luokittelun pohjana on uusi tutkimus. Erityisesti DNA-menetelmät ovat muuttaneet ymmärrystä siitä, miten linnut jaetaan lajeihin ja alalajeihin”, BirdLife Suomen rariteettikomitean puheenjohtaja Petri Lampila kertoo.  Nykytutkimuksen valossa moni aiemmin alalajina pidetty lintu ansaitsee lajistatuksen, mutta osa ennen lajeina pidetyistä onkin vain alalajeja. Myös lintujen jaottelua eri sukuihin ja heimoihin on tarkennettu.

Uusi lintujen luokittelu toivotaan otettavan käyttöön kaikkialla maailmassa. “Monessa maassa on jo tehty päätös luokittelun ottamisesta käyttöön. Vanha tilanne, jossa esimerkiksi Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa seurattiin kaikissa eri luokitteluja, aiheutti monenlaisia hankaluuksia”, Lampila kertoo.

Luokittelun muutoksilla voi olla myös vaikutuksia lintujen suojeluun. Esimerkiksi uhanalaisarviot tehdään tavallisesti lajeille eikä alalajeille. Edellisessä Suomen uhanalaisarviossa arviot tehtiin kuitenkin erikseen kummallekin nyt lajiksi luetulle metsähanhen alalajille. Molemmat metsähanhilajit ovat Suomessa uhanalaisia. Urpiainen ja entinen tundraurpiainen eivät ole uhanalaisia.

Uutta luokittelua ja maailman lintulajien luetteloa ovat olleet laatimassa BirdLife International, IOC World Bird List, Cornellin yliopiston eBird/Clements checklist, North American Classification Committee ja South American Classification Committee.  

Lisätietoja: 

Petri Lampila, BirdLife Suomen rariteettikomitean puheenjohtaja, 0400 598 232, plampila2@gmail.com 

Avilist.org (aukeaa klo 18 Suomen aikaa)
BirdLife Suomen AviList-muutossivu
Suomessa havaitut lintulajit

METSÄHANHIKUVIA vapaasti käytettäväksi uutisen yhteydessä. Kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava.

Metsähanhilajit tuntee nokasta. Taigametsähanhella on joutsenmainen, pitkä nokka, jossa on runsaasti oranssinkeltaista väriä.

Tundrametsähanhen nokka on kekomainen ja lyhyt. Oranssinkeltaista on tyypillisesti vain kapeana raitana.