Merihanhien määrä romahti Suomen tärkeimmässä sulkimiskeskuksessa

Lähikuva merihanhesta. Kuva: Pertti Rasp

BirdLife Suomi ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 20.7.2026

Suomen tärkeimmässä merihanhien sulkimiskeskuksessa Hailuodon Isomatalalla havaittiin heinäkuun alun laskennoissa enintään 1 670 merihanhea. Se on vain noin 30 prosenttia viime vuoden määrästä (5 300), mikä herättää vakavaa huolta kannan kehityksestä. Tästä huolimatta Riistakeskus on myöntänyt Hailuotoon poikkeusluvan merihanhien ampumiseen jo 16. heinäkuuta.

 

Hyvinä vuosina Isomatalalla on viettänyt sulkasatoaikaansa 4 000–5 600 lentokyvytöntä pesimätöntä aikuista merihanhea. Alue on ollut merihanhien tärkeä sulkimispaikka ainakin 1940-luvulta lähtien. Valtaosa linnuista on yhden tai kahden vuoden ikäisiä, vielä pesimättömiä nuoria, sillä merihanhi alkaa pesiä yleensä aikaisintaan kolmevuotiaana. Isomatalalle kerääntyy hanhia laajalta alueelta ainakin Perämereltä ja Pohjanlahdelta. Poikueparvet käyttävät muita alueita.

Merihanhien määrä romahti Isomatalalla jo kesällä 2019 kolmasosaan edellisvuoden tasosta ja alle neljäsosaan vuoden 2017 huippumäärästä. Vuonna 2020 määrä väheni vielä hieman, mutta vuosina 2024–2025 se palautui lähes aiemmalle tasolle.

Suomen toiseksi tärkeimmässä sulkimiskeskuksessa Iin Krunneilla ei tänä vuonna varsinaisesti etsitty sulkasatoparvia. Pesimälinnuston tutkijat näkivät siellä vain yhden 50 aikuisen linnun sulkimisparven. Aiemmin Krunneilla on parhaimmillaan laskettu kolmannes tai jopa puolet Hailuodon hanhimäärästä. Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin viime keväänä vain muutaman kerran yli 100 merihanhea ja enimmillään noin 200. Vuoteen 2024 asti suurimmissa parvissa oli 300–500 merihanhea.

Yksi mahdollinen selitys tämänkesäiselle vähäiselle määrälle on viime vuoden laajamittainen pesinnän epäonnistuminen. Se ei kuitenkaan yksin riitä selittämään tilannetta, koska sulkimisparvet koostuvat useista ikäluokista. Tämä viittaa siihen, että kuolleisuus on ollut hyvin suuri myös muutonaikaisilla levähdys- ja talvehtimisalueilla viime kesän jälkeen.

 

Aikaistetusta peltometsästyksestä pitäisi luopua

Vuodesta 2018 lähtien merihanhea on saanut metsästää pelloilta jo 10.8. lähtien ja joinakin vuosina Riistakeskuksen poikkeusluvalla jopa kesäkuusta lähtien. Hailuotoon on taas myönnetty poikkeuslupa merihanhien ampumiseen 16.7. alkaen. Riistakeskuksen päätös perustuu vanhentuneeseen kannanarvioin eikä ota huomioon saalistilastojen osoittamaa kannan vähenemistä eikä tämänkesäistä sulkasatoparven romahdusta.

”Poikkeuslupapäätöksen mukaan häirintä ei vaikuta, joten on epätodennäköistä, että myöskään kymmenen yksilön ampuminen vaikuttaisi. Onko muutaman yksilön ampumisen todellisena motiivina mahdollisuus myydä metsästysoikeutta ulkopuolisille”, kysyy merihanhia vuosikymmeniä seurannut Juha Markkola Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Nykyisessä tilanteessa aikaistetusta peltometsästyksestä pitäisi luopua ja metsästys aloittaa vasta normaaliin metsästysajan alkaessa 20.8.

Kesän sulkija- ja poikuetiedot pitäisi kerätä tuoreeltaan Luonnonvarakeskukseen, jotta maa- ja metsätalousministeriö voisi ottaa tiedot huomioon 1.8. alkavan metsästysvuoden sääntelyä valmistellessaan. Myös edellisen vuoden saalistilastot olisi julkaistava nykyistä aiemmin. Nyt ne valmistuvat vasta noin kuukautta ennen peltometsästyksen alkua, jolloin metsästysajoista on jo päätetty.

 

Merihanhikannan seuranta riittämätöntä

Riistatilaston mukaan merihanhisaalis on pienentynyt viidesosaan vuodesta 2016 vuoteen 2025. Tämä viittaa todennäköisesti kannan vähenemiseen, johon voi vaikuttaa myös metsästyksen lisääntyminen muualla Euroopassa. Suomen olisi siksi tehtävä yhteistyötä niiden maiden kanssa, joissa merihanhet talvehtivat tai levähtävät muuton aikana, jotta metsästyspainetta voitaisiin vähentää.

Merihanhikannan seuranta ei Suomessa ole riittävän kattavaa. Sulkasatoparvien vuosittainen seuranta antaa parhaan kuvan poikastuotannosta ja nuorten ikäluokkien säilymisestä laajalla alueella. Krunnien sulkasatoparvia ei ole laskettu enää vuosiin, ja Isomatalan 1970-luvulta jatkunut laskenta on perustunut kokonaan lintuharrastajien ja -tutkijoiden vapaaehtoistyöhön. Jotta kannan kehitystä voidaan arvioida luotettavasti, laskentoihin on osoitettava riittävät resurssit.

 

Merihanhi ruotsiksi: grågås

VALOKUVA merihanhesta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava

LISÄTIETOJA

Suomen merihanhisaalis 2016–2025 (Luonnonvarakeskus):
2016              6 500
2017              8 700
2018              6 300
2019              4 700
2020              4 200
2021              1 321
2022              1 496
2023              1 372
2024              1 341
2025              1 207

Juha Markkola, p. 0400 155 939, jmarkkol(at)gmail.com
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

viestintäpäällikkö Jan Södersved, p. 010 406 6202, jan.sodersved(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry