Suojametsästyksen seuranta
Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys sallittiin koko Suomessa 1.9.2026. Lakimuutoksen tavoitteena on vähentää lajien aiheuttamia vahinkoja. Valkoposkihanhia saa ampua ympäri vuoden pellolla, jolla on korjaamatonta satoa, jos pellolla on vähintään viiden valkoposkihanhen parvi. Ampua saa vain vähintään viiden linnun parvessa olevia yksilöitä – ei esimerkiksi yksittäisiä yksilöitä samalla pellolla. Merimetsoja saa ampua elokuusta helmikuuhun enintään 300 metrin etäisyydellä passiivisista kalanpyydyksistä. Suojametsästystä koskevat myös muut metsästystä ja luonnonsuojelua koskevat säännökset.
On mahdollista, että pyynnissä tapahtuu epätarkoituksenmukaista toimintaa ja ylilyöntejä. BirdLife on koonnut verkkolomakkeen, jolla voi kertoa mahdollisista ylilyönneistä.
Millaisia ylilyönnit voivat olla?
Ylilyönnillä tarkoitetaan toimintaa, jossa suojametsästyksessä ei toimita lakien, hyvien metsästystapojen tai suojametsästyksen tarkoituksen (vähentää vahinkoja) mukaisesti. Mahdollisia ylilyöntejä ovat esimerkiksi:
- Valkoposkihanhien ampuminen pellolla, jolla ei ole korjaamatonta satoa.
- Valkoposkihanhien ampuminen pellolla, jota viljellään hanhien ohjaamiseksi pois muilta pelloilta (lintupellot).
- Valkoposkihanhien tai merimetsojen ajaminen tarkoituksellisesti pois paikoilta, joilla niitä ei saa ampua, jotta linnut siirtyisivät alueelle, jolla niiden ampuminen on sallittua.
- Valkoposkihanhien tai merimetsojen houkutteleminen ampumapaikalle kaaveilla tai pilleillä.
- Kalanpyydyksen laittaminen vain metsästyksen ajaksi, jotta voi laillisesti tappaa merimetsoja.
- Ampuminen parveen tavalla, joka aiheuttaa lintujen haavoittumista.
- Ampuminen alueella, jolla on runsaasti muita rauhoitettuja lintulajeja ja vain vähän valkoposkihanhia tai merimetsoja, jos ampumisen tosiasiallisena seurauksena muut linnut joutuvat poistumaan tärkeältä ruokailu- tai levähdysalueelta.
Millä pelloilla valkoposkihanhia saa ampua?
Valkoposkihanhia saa ampua viljellyllä pellolla, jonka satoa ei ole vielä korjattu ja joka on tarkoitus korjata joko saman vuoden tai seuraavan vuoden aikana. Tällaisia peltoja ovat ensisijaisesti nurmipellot, joilta vuoden viimeinen nurmisato on vielä korjaamatta ja viljojen ja muiden kasvien oraspellot.
Suomen riistakeskuksen tulkinnan mukaan rehunurmella pyynti on sallittu myös vuoden viimeisen nurmisadon korjuun jälkeen, koska nurmi tuottaa ilman uutta kylvöä satoa seuraavana vuonna. Tämä tulkinta ei todennäköisesti ole lainmukainen.
Millä pelloilla ampuminen ei ole sallittua?
Kynnöspellolta tai puidulta sänkipellolta valkoposkihanhia ei saa ampua. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa puidulle pellolle on viljan alle kylvetty suojakasviksi seuraavaa kasvukautta varten korjattava nurmi tai muu sato. Tällöin sänkipellolla voi olla lain tarkoittamaa korjaamatonta satoa. Ulkopuolisen on kuitenkin yleensä mahdotonta tietää, onko sänkipellolle kylvetty seuraavana vuonna korjattava kasvusto.
Valkoposkihanhia ei saa ampua myöskään lintupelloilla, joille maksetaan maataloustukea hanhivahinkojen vähentämiseksi ja joilla hanhien oleskelua pyritään ohjaamaan.
Muut metsästyssäännöt
Suojametsästyksen säännökset ovat hyvin yleispiirteisiä ja niissä on hyvin vähän rajoituksia. Lainsäädäntö ei esimerkiksi aseta valkoposkihanhien tai merimetsojen tappamiselle päivä-, paikka- tai metsästäjäkohtaista saaliskiintiötä.
Suojametsästystä koskevat edellä mainittujen ehtojen lisäksi metsästyslain ja luonnonsuojelulain yleiset säännökset, kuten lyijyhaulien käyttökielto. Suojametsästyksen salliminen on myös kiinni maan omistajasta.
Lainsäädäntö mahdollistaa myös toimintatapoja, joilla ei ole yhteyttä vahinkojen vähentämiseen. Laissa ei esimerkiksi ole kielletty valkoposkihanhien houkuttelua kaaveilla tai pilleillä pellolle, jolla niiden ampuminen on sallittua, tai merimetsojen houkuttelua kaaveilla pyydysten lähelle. Lainsäädännön ehdot merimetsojen tappamisen sallimiseksi täyttyvät kunhan laittaa pyydyksen, vaikka rapumerran, metsästyksen ajaksi pyyntiin.
Muiden lintulajien häirintä
Valkoposkihanhien ja merimetsojen syysaikainen suojametsästys ei poikkea muusta syysmetsästyksestä siltä osin, että metsästystilanteessa on noudatettava myös muiden rauhoitettujen lintujen suojelemista koskevia säännöksiä.
Muiden rauhoitettujen lintulajien tahallinen häirintä on kielletty. Käytännössä voi kuitenkin olla vaikea arvioida, milloin valkoposkihanhien tai merimetsojen syysaikainen ampuminen ylittää muiden lajien lainvastaisen häirinnän kynnyksen.
Erityisen ongelmallisia luonnonsuojelulle ovat tilanteet, joissa ampuminen aiheuttaa sen, etteivät muut rauhoitetut lintulajit pysty käyttämään niille tärkeää muutonaikaista ruokailu- tai levähdysaluetta.
Lainvastaisesta toiminnasta ilmoittaminen
Jos havaitsee epäiltyä lainvastaista toimintaa on tärkeää dokumentoida tapahtuma mahdollisimman tarkasti ja tehdä rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoitukseen tulee kirjata päivämäärä ja kellonaika, tarkka tapahtumapaikka, mitä tapahtui, mahdollisten toimijoiden tuntomerkit, mahdolliset ajoneuvojen rekisteritunnukset sekä mahdolliset muut silminnäkijät. Jos on turvallista ja mahdollista, tapahtumasta voi ottaa myös valokuvia tai videota.
Jos lainvastaisen teon tekijät ovat edelleen paikalla, voi soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskus arvioi tilanteen ja sen, lähetetäänkö viranomaisia paikalle. Toiminnasta on tärkeää tehdä hätänumeroon soittamisen lisäksi rikosilmoitus poliisille, jotta tapaus tulee varmasti kirjattua poliisiin järjestelmään ja sen tutkinta aloitetaan.
Rikosilmoitus on perusteltua tehdä esimerkiksi silloin, jos on syytä epäillä:
- rauhoitetun linnun tappamista
- linnun tahallista tai piittaamattomuuteen perustuvaa vahingoittamista
- lainvastaisella paikalla tapahtunutta ampumista
- muiden rauhoitettujen lintujen lainvastaista merkittävää tahallista häirintää.
Jos löytää kuolleen tai vahingoittuneen ammutun rauhoitetun linnun, tulee tehdä rikosilmoitus poliisille. Löytö on tärkeää dokumentoida tarkasti. Esimerkiksi siivissä tai muualla ruumiissa näkyvät haulinreiät kannattaa kuvata. Jos linnun kuolinsyy tai vammojen alkuperä ei ole varmaa, raato kannattaa toimittaa eläinlääkärin tutkittavaksi.