Syyslevähdysalueiden verkosto

Ennen syysmuuttoa nuoret linnut itsenäistyvät, vanhat linnut viimeistelevät sulkasatonsa ja linnut keräävät vararavintoa pitkää muuttomatkaa varten. Mitä paremmassa kunnossa lintu saapuu talvehtimisalueelle, sitä paremmat edellytykset sillä on selvitä talvesta. Sorsastuksen aloituksen myötä 20.8. lintuvesien sorsamäärät voivat vähetä parissa päivässä jopa sadasosaan. Häiriö ajaa vesilinnut muutolle jopa pari kuukautta ennen luontaista muuttoaikaa. Ilmiön vuoksi ne päätyvät etuajassa ja heikossa kunnossa etelään alueille, missä metsästyspaine on Suomea korkeampi.

Metsästyshäirinnältä vapaita lintuvesiä on Suomessa hyvin vähän. Lähes kaikki syysajan suurimmat vesilintukerääntymät lasketaan muutamilta suojelualueilta, joilla metsästys on kielletty. Erityisen kuuluisa syksyisistä vesilintumääristään on Liminganlahti, mihin  vuosituhannen vaihteessa toteutetun metsästysrajoitusalueen ansiosta kerääntyy parhaimmillaan syksyisin jopa yli kymmenen tuhatta sorsalintua. Vesilintujen lisäksi alueen rauhasta nauttivat myös tuhannet muut linnut. Ennen rajoituslueen perustamista, syksyiset lintumäärät olivat alueella verraten pieniä.

Valtaosassa Suomea sopivia häiriöttömiä levähdysalueita ei  ole. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan koko maan kattava syyslevähdysalueiden verkosto. Levähdysalueiden verkoston tulee koostua linnustollisesti tärkeistä rehevistä lintuvesistä tai niiden osista. Alueiden tulee olla riittävän suuria, jotta linnut kokevat ne turvallisiksi sekä vuodesta toiseen pysyviä, jotta vesilintupopulaatioiden kannalta arvokkaimmat yksilöt eli vanhat naaraat oppivat paikat. Levähdysalueiden ansiosta linnut oleskelisivat Suomessa pidempään ja suurempina määrinä. Vaikka levähdysalueilla rajoitetaan metsästystä, se ei tarkoita pienempiä riistasaaliita, koska linnut liikkuvat myös lähialueilla. Populaatiotason hyötynä on Suomen pesimäkantaan kohdistuva pienempi metsästysverotus ulkomailla. Hyöty tulee pienemmästä metsästyskuolleisuudesta koko vuosikierron osalta.

Levähdysalueiden verkosto toteutettiin 1990-luvulla Tanskassa. Verkoston ansiosta sorsien ja muiden lintujen syyslevähtäjämäärät ovat kasvaneet ja linnut oleskelevat pidempään. Tanskan metsästyssaalis on pysynyt samalla tasolla kuin aiemmin. Verkosto syntyi Tanskaan alun vastustuksen ja laajan yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen vapaaehtoisesti monitahoisessa yhteistyössä. Niin verkoston halutaan rakentaa myös Suomeen: yhteistyössä lähtien suomalaisten omasta halusta huolehtia sorsakannoista.

HELMI-ohjelmalla parannetaan syyslevähdysmahdollisuuksia

Vesilintujen syyslevähdysalueet -hankkeessa luodaan Suomeen vesilinnuille häirintävapaa levähdysalueverkosto. Se on osa HELMI-ohjelmaa, ja rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankerahoituksen kautta. Vuonna 2020 alkaneessa hankkeessa kootaan vapaaehtoisiin päätöksiin perustuvien syyslevähdysalueiden verkostoa. Hanketta toteutetaan BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteistyönä. Hankkeen toimintaan voi tutustua vesilinnut.fi-verkkosivustolla. Sivustolta löytyy tietoa vesilintukantojen tilanteesta, hankkeen toiminnasta sekä yhteystietoja.