Hanhitilanne

Valkoposkihanhia. Kuva: Pekka Komi

Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui usean päivän aikana 18.–21.5. Muuttopäivinä Itämerellä oli laajoilla alueilla sumua, minkä vuoksi hanhia pysähtyi suurina määrinä merelle odottamaan sään paranemista. Tämän vuoksi etelärannikolla havaittiin tavanomaista kovempaa muuttoa myös keskipäivällä ja illalla. Suuri osa hanhista siirtyi Uudellamaalla mantereen päälle, mistä muutto suuntautui kohti Pohjois-Karjalaa. Perjantaina 21.5. muuttoputken leveys ylettyi aina Varkauden korkeudelta kaakkoisrajalle saakka. 21.5. olikin ainoa päivä, kun Suomenlahden rannikon itäisimmistä tarkkailupisteistä havaittiin kovaa valkoposkihanhimuuttoa.

Suurimmat yhdeltä paikalta lasketut muuttosummat olivat: 18.5. Helsinki Lauttasaari 114 000, 20.5. Rautjärvi Simpele 113 000 ja 21.5. Porvoo Pellinki 87 000 hanhea. Päämuuton aikana Suomen ilmatilan kautta voidaan arvioida muuttaneen yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea.

Paikallisia valkoposkihanhia on edelleen viime päivinä ollut joitakin tuhansia siellä täällä muuttoreitin varrella Pohjois-Savosta Etelä-Karjalaan. Vain Parikkalasta on laskettu edelleen yli 10 000 hanhen kerääntymiä. Nämä jatkavat matkaa lähiaikoina. Sääennusteet eivät tosin lupaa loppuviikolle kovin hyviä muuttosäitä.

GPS-seurannan valkoposkihanhet todistavat myös pääjoukon menneen, sillä 25.5. hollantilaisten arktisisten pesimäalueiden lähetinhanhista yksi oli Parikkalassa eikä yhtään talvehtimisalueilla. Itämeren piiriin jäävistä pesivistä valkoposkihanhista kolme oli Helsingin seudulla ja yksi Ruotsissa. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen lähetinhanhista oli 25.5. enää kaksi Pohjois-Karjalassa ja loput viidestäkymmenestä arktisilla alueilla.

Sepelhanhien päämuutto meni perinteiseen tapaan Suomenlahtea pitkin 24.5., jolloin suurin summa, yli 100 000 yksilöä, ynnättiin Virolahdelta.

Viikoittaiset tiedotteet loppuvat tämän kevään osalta tähän.

Lisätietoja:

Verkkosivu ajankohtaisesta hanhitilanteesta perustuu BirdLifen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyöhön. Satellittiseurantatiedot: NIOO-KNAW, Nelleke Buitendijk (n.buitendijk@nioo.knaw.nl). 


Tilanne 18.5.2021

Valkoposkihanhien kevätmuutto etenee keskimääräisen aikataulun mukaisesti. Lisää hanhia on saapunut Suomeen joka päivä, mutta päivittäiset muuttajamäärät ovat olleet varsin hillittyjä sunnuntaihin 16.5. saakka.

Etelä-Ruotsissa oli voimakasta muuttoa lauantaina 15.5., mutta muutto keskeytyi sumuun ja sateeseen. Suuria määriä saapui Suomen ilmatilaan sunnuntaina päivällä. Parvet siirtyivät rannikolta mantereen päälle Uudellamaalla ja suuria määriä laskettiin väylällä pääkaupunkiseudulta Pohjois-Karjalaan. Eniten havaittiin Siuntiossa 45 000 ja Punkaharjulla 50 000. Ruotsissa oli jälleen maanantaina kovaa muuttoa, nämä linnut ilmeisesti pysähtyivät sade- ja sumurintamaan.

Paikallisia on arvioitu suurin piirtein samanlaisia määriä kuin edellisviikolla, eniten Kouvolan, Kiteen, Tohmajärven ja Joensuun alueilla, joissa on havaittu noin 20 000 valkoposkihanhea.

Hollantilaisten lähetinhanhien paikannukset vahvistavat muuton alkaneen kunnolla. Maanantaina hanhista kolme oli jo Venäjällä, yhdeksän Suomessa, kolme Virossa, viisi Ruotsissa ja loput parikymmentä vielä talvialueiden lähellä Tanskan – Hollannin alueella. Suomessa oleilevista hollantilaisista lähetinhanhista kolme on Pohjois-Karjalassa, viisi Itä-Uudenmaan – Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueella ja yksi Pohjanlahden rannikolla. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen valkoposkihanhitutkimuksessa asennettiin viidellekymmenelle valkoposkihanhelle satelliittilähetin viime viikolla Kiteellä ja Tohmajärvellä. Niistä vain kymmenkunta on enää Pohjois-Karjalassa. Muut ovat jatkaneet muuttoa Venäjälle.

Satelliittihanhien ja muuttajamäärien perusteella voidaan arvioida Suomen ohittaneen tai Suomessa oleilevan kolmasosan arktisesta valkoposkihanhikannasta maanantai-iltaan mennessä. Muutto on siis saavuttanut huippuvaiheen. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen kertoo sääennusteista:

Kaakosta tulevat matalapaineet ovat usein vaikeita ennustaa numeerisilla malleilla. Sen seurauksena sää- ja hanhiennusteet ovat kovin epävarmoja. Lähipäivinä muuttosää Tanskasta Itämerelle on melko hyvä, mutta keskiviikkona ja torstaina Suomessa ja Baltiassa muuttoa haittaavat sade- ja ukkoskuuroalueet sekä navakka luoteenpuoleinen tuuli merellä, joka hellittää torstain aikana. Tämän hetken sääennusteissa hyvä sää päämuutolle vallitsee torstai-illasta lauantaihin. Tuuli on silloin sen verran läntinen, että osa muutosta voi kulkea Venäjän puolelta. Sunnuntaista alkaen sääennusteiden epävarmuus on niin suuri, ettei päivittäistä muuttosäätä voi ennustaa. On kuitenkin todennäköistä, että sunnuntaihin mennessä pääjoukko on Suomessa tai mennyt jo osaksi sen ohi.


Tilanne 11.5.2021

Valkoposkihanhimuutto nytkähti ennusteen mukaisesti eteenpäin viikonloppuna. Tuhansien valkoposkihanhien sekä metsä- ja tundrahanhien muuttoja havaittiin sunnuntaina 9.5. laajalla alueella Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Eniten laskettiin Rautjärven Simpeleellä, missä ynnättiin yli 40 000 muuttavaa hanhea. Valkoposkihanhia on kerääntynyt viisinumeroinen määrä usealle alueelle. Eniten hanhia on Kymenlaakson, Parikkalan seudun ja Keski-Karjalan alueen pelloilla. Viime päivien suurin kerääntymä on Kiteeltä, mistä hanhia on laskettu noin 20 000. Hanhien alueelliset kokonaismäärät ovat kuitenkin suurempia, koska suuria parvia on useilla peltoalueilla. Esimerkiksi Parikkalan seudulla on kaikkiaan noin 30 000 hanhea, vaikka suurin yksittäinen kerääntymä on 10 000 hanhea.

Valkoposkihanhien päämuutto on kuitenkin vielä tulossa, mistä kertovat myös satelliittilähetinhanhien sijainnit. Hollantilaisten seurannassa olevista noin 40 valkoposkihanhesta neljä on nyt Suomessa: kaksi Pohjois-Karjalassa, yksi Kymenlaaksossa ja yksi ilmeisesti pesimään mielivä lintu on ollut Helsingissä jo kauan. Reilut 30 lähetinhanhea oleilee edelleen talvialueilla Hollannin, Pohjois-Saksan ja Tanskan alueella.

Sääennusteet lupailevat päämuuttoa jo viikonlopulle, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:

Muuttosää kohti Suomea on aluksi suotuisa. Itämerelle saapuvat tai Baltiassa jo olevat valkoposkihanhet hyötyvät eteläkaakkoisesta hyvin lämpimästä myötätuulivirtauksesta, joka työntää lintuja pohjoiselle reitille Suomeen. Niinpä hanhimuutto kiihtyy Suomessa, eikä näytä ohittavan meitä Venäjän puolelta. Torstaista perjantaihin muutto todennäköisesti jarruuntuu, koska kohtalainen-navakka tuuli Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella kääntyy itään; lisäksi perjantaina on kuurosateita.

Muuttoa edistävä, nyt myöhässä oleva peltokasvillisuuden vihreä aalto etenee tällä viikolla ripeästi pohjoista kohti lämpimien säiden vuoksi. Lauantaista alkaen tuuli on heikkoa tai myötäistä, joten valkoposkihanhien päämuutto Suomessa on odotettavissa viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

 


Tilanne 5.5.2021

Kylmä säätyyppi on vaikuttanut edelleen sekä Suomessa että valkoposkihanhien talvehtimisalueella Vattimeren rannikon tuntumassa Hollannista Tanskaan. Valkoposkihanhien liikehdintä on ollut monen muun lintulajin tavoin hyvin vähäistä – pääosa linnuista on edelleen talvehtimisalueilla. Hollantilaisten ja saksalaisten satelliittilähettimin valjastamista noin 40 hanhesta valtaosa on edelleen Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa.

Suomessa on edellisen viikon aikana havaittu melko vähäistä valkoposkihanhien muuttoa. Suurin muuttajamäärä on Espoosta, josta laskettiin tiistaina 6000 muuttavaa. Yli tuhannen valkoposkihanhen paikalliskerääntymiä on havaittu Päijät-Hämeen – Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson peltoalueilla sekä Parikkalassa. Kevään suurin kerääntymä on 28.4. Kouvolan Teutjärveltä yöpymälennolta lasketut 13 700 hanhea. Pohjois-Karjalaan on ehtinyt vasta pari reilun sadan yksilön valkoposkihanhiparvea. Vuosi sitten tähän aikaan valkoposkihanhia oli Pohjois-Karjalassa parissa paikassa yli tuhannen yksilön kerääntymät ja Suomen suurin määrä oli 18 000.

Suomessa on edelleen selvästi enemmän metsä- ja tundrahanhia kuin valkoposkihanhia. Metsä- ja tundrahanhet ovat pysyneet valtaosin samoilla alueilla eteläisessä Suomessa kuin viikko sitten. Vastatuulet eivät ole innostaneet niitä jatkamaan muuttoaan.

Mutta mitä tuo seuraava viikko tullessaan, joko laahaava kevät edistyisi hiukan nopeampaan tahtiin? Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jarmo Koistisen ennuste: ”Valkoposkihanhien muuttosää Hollannin seudulta kohti Itämerta ja Baltiaa ei ole aluksi hyvä (myrskyä, sadetta tai luoteistuulta), mutta sen jälkeen paranee selvästi. Lounainen, sopiva myötätuulivirtaus kestää Pohjanmeren rannoilla torstain sekä lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan, minä aikana linnut ehtisivät Itämerelle. Siellä ja Baltiassa lämmin myötätuulivirtaus jatkuu ennusteissa etelän ja lounaan väliltä ensi viikon tiistaihin, jopa keskiviikkoon asti, minkä mukana suuria hanhimääriä voisi helposti päästä Viroon ja Suomeen asti. Viimeaikaisten kylmien säiden vuoksi oraan kehitys Baltiassa voi kuitenkin olla niin huono, että linnut pysähtyvät jo alueen eteläosiin odottelemaan.

On muistettava kasvava epävarmuus pitkissä ennusteissa ja toisaalta keväällä varsin pienikin muuttosään parantuminen voi käynnistää muuton. Valkoposkihanhia on pian odotettavissa Kaakkois- ja Itä-Suomen pelloille isoja määriä.


Tilanne 29.4.20201

Vappu on jo ovella, mutta hanhitilanne on polkenut jo pari viikkoa lähes paikallaan. Kylmät, vastatuuliset säät eivät ole innostaneet Vattimeren rannikon tienoilla talvehtineita ja Barentsinmeren tuntumassa pesiviä valkoposkihanhia lähtemään muuttomatkalle. Sekä hollantilais- että saksalaistutkimusprojektien satelliittilähetinhanhet ovat samoilla alueilla Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa kuin aiempina parina viikkona.

Suomessa valkoposkihanhia on tavattu viikon aikana pieniä määriä Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa myöten, eniten kuitenkin etelässä Varsinais-Suomesta Etelä-Karjalaan ulottuvalla alueella. Enimmillään arvioitiin reilu 13 000 Kouvolassa 28.4.

Metsä- ja tundrahanhien muutto on myös edistynyt nihkeästi. Viime aikoina yli tuhannen metsä- ja tundrahanhen paikallisparvia on havaittu jo Pohjois-Karjalassa ja -Savossa saakka. Suurimmat kerääntymät ovat olleet viidentuhannen luokkaa laajalla alueella Etelä-Suomessa.

Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta ennustaa ainakin alkuun hiljaista muuttoa: seuraavan viikon aikana talvehtimisalueen läheltä kulkee ennusteiden mukaan kolme matalapainetta. Kahden ensimmäisen aiheuttama sade- ja vastatuulisää, sekä koleus haittaavat muuton aloitusta muina päivinä kuin lauantaina. Kolmas matalapaine liikkuu ennusteissa edellisiä pohjoisempaa reittiä, minkä vuoksi hyviä tuulia etelän ja lounaan väliltä olisi yleisesti ensi viikolla maanantaista keskiviikkoon, jolloin muutto kohti Itämeren aluetta voisi selvästi voimistua.

Toukokuun alussa saattaa siis saapua valkoposkihanhia isompia määriä Suomeen, mutta päämuutto tulee myöhemmin.