Tiltaltti, hihkutiltaltti vai hii-tiltaltti?
Tiira-lintutietopalveluun toivotaan kirjattavan havaintoja eri tavoin ääntelevistä tiltalteista. Pelkän tiltaltti-nimikkeen ohella Tiirasta löytyvät vaihtoehdot ”hily-/hihku-ääninen” sekä ”hii-ääninen” tiltaltti. Mitä näillä nimikkeillä tarkoitetaan?
- ”Perinteinen” tiltaltti: Kutsuääni on ollut terävä hyi(t), esimerkiksi pajulinnun yyi(t)-kutsuääneen verrattuna vähemmän venytetty eikä niin pehmeä.
Kuuntele (Hannu Varkki, xeno-canto.org). - Hily-/hihkutiltaltti: Syksyllä 2024 useimpien tiltalttien ääni on vastannut ”hily-/hihku”-nimikettä. Tyypillisin ääni on terävä kaksitavuinen hi-wi, toiset voivat äännellä esimerkiksi tsi-ly ja joukkoon mahtuu myös suorempia hwiit-ääntä pitäviä yksilöitä, joita ei pidä sekoittaa ohutta hii-ääntä pitäviin tiltaltteihin.
Kuuntele tyypillinen hily-kutsuääni (Hannu Varkki, xeno-canto.org) ja yleinen muunnos hily-kutsuäänestä (Jarmo Pirhonen, tarsiger.com). - Hii-tiltaltti: Hii-äänisiä tiltaltteja kuulee varsinkin loppusyksyllä. Kyseinen ääni on esimerkiksi satakielen ja sinipyrstön kutsuääntä muistuttava ohut ja suora hii. Ääni on tyypillinen Suomessa harvinaiselle, mutta säännöllisesti esiintyvälle idäntiltaltille (alalaji tristis), mutta kaikki hii-ääniset eivät ole idäntiltaltteja. Idäntiltaltin määritys on aina varmistettava pukutuntomerkeistä, ja määrityksen on syytä perustua hyvälaatuisiin valokuviin.
Kuuntele idäntiltaltin, tai ”hii-äänisen” tiltaltin kutsuääni (Lars Edenius, xeno-canto.org).
Havaintojen kirjaaminen Tiiraan
- tiltaltti (hily-/hihku-ääninen) -nimikkeellä kirjataan havainnot tiltalteista, joilta on kuultu edellä mainitun kaltaista kutsuääntä. Koska kyse on ääneen perustuvasta nimikkeestä, ei nimikkeellä kirjata kaikkia tietyllä paikalla havaittuja tiltaltteja, vaan ainoastaan ne, joiden on kuultu ääntelevän edellä mainitulla tavalla. Muut yksilöt kirjataan nimikkeelle tiltaltti.
- tiltaltti (hii-ääninen) -nimikkeellä kirjataan havainnot tiltalteista, joilta on kuultu hii-kutsuääntä. Määritetyt idäntiltaltit kirjataan omalla nimikkeellään.
- tiltaltti-nimikkeellä kirjatuissa havainnoissa ei oteta kantaa siihen, onko linnusta kuultu kutsuääntä tai minkälainen kutsuääni on ollut.
Toistaiseksi Tiirassa ei siis ole nimikettä, joka olisi tarkoitettu vain perinteisten hyit-äänisten tiltalttien kirjaamiseen. Halutessaan voi kirjata tiltaltti-nimikkeen lisätietoihin, että kyse oli hyit-äänisestä tiltaltista.
Tiltaltin äänet ja esiintyminen Suomessa ovat muuttuneet
Perinteisestä tiltaltin kutsuäänestä poikkeavia ”hily-tiltaltteja” havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa runsaammin syksyllä 2010. Kahtena seuraavana vuonna niitä kirjattiin Tiiraan tuhansia, mutta sitten havainnot vähenivät.
Viime vuosina “hily-tiltaltit” ovat jälleen suuresti yleistyneet. Vuonna 2024 pääosa tiltalteista on äännellyt myös pesimäaikaan tähän tapaan ja perinteisesti ääntelevä tiltaltti on ollut suorastaan harvinaisuus.
Ei tiedetä varmuudella, mistä tiltalttien äänten nopea vaihtelu johtuu. Hily-ääniset tiltaltit eivät poikkea ulkonäöltään ratkaisevasti hyit-äänisistä, ja ne ovat nykykäsityksen mukaan abietinus-alalajin edustajia siinä missä aiempikin Suomen pesimäkanta.
Myös tiltaltin elinympäristön valinta on Suomessa muuttunut. Aikanaan tiltalttia pidettiin vanhojen kuusikoiden lintuna. Lajin kanta hiipui 2000-luvulle tullessa siinä määrin, että tiltaltti luokiteltiin uhanalaiseksi lajiksi. Kanta on sittemmin elpynyt, mutta elinympäristö on vaihtunut: nykyään tiltaltti on varsinkin Etelä-Suomessa nuorten metsien – jopa lehtipuutaimikoiden – tunnusomaisimpia lintulajeja. Silti myös ”taimikkotiltaltit” ääntelivät ennen kesää 2024 pääsääntöisesti hyit.