Kirjaa havaintosi tervapääskyistä!
Tervapääskyn kannankehitys ja tärkeimmät pesimäpaikat Suomessa tunnetaan hämmästyttävän huonosti. Erilaiset linnustoseurannat keskittyvät maaseudulle ja erämaihin, kun taas valtaosa tervapääskyistä pesii kaupungeissa. Vuoden lintu- hankkeen tavoitteena onkin lisätä tietoa lajin tärkeistä pesimäpaikoista erityisesti kaupunkiympäristöissä.
Auta selvittämään tervapääskykannan tilaa Suomessa kirjaamalla havaintosi Tiira-lintutietopalveluun. Osana isompaa kokonaisuutta jokainen havainto on arvokas – älä siis pelkää kirjata havaintojasi! Tutustu tarvittaessa Tiiran käyttöohjeisiin.
Pesimäaikaan kesä–heinäkuussa laji on helppo havaita, kun pesivät linnut liikkuvat matalalla talojen ympäristössä. Tervapääskyt syöksyvät pesäkoloihinsa ruokkimaan poikasia noin juhannuksesta alkaen, ja tiheimmillään ruokintakäynnit ovat heinäkuun puolivälin tienoilla. Ruokintakäynnit keskittyvät aamuun, keskipäivään ja etenkin iltaan juuri ennen auringonlaskua. Tällöin myös lintujen lukumäärän laskeminen on helpointa. Havaintopaikkana voi käyttää esimerkiksi omaa parveketta tai pihaa. Tarkkailemalla lintuja muutamana iltana peräkkäin on helppo varmistua siitä, että lukumäärä on lähellä oikeaa. Laskenta kannattaa tehdä kauniilla säällä, jolloin linnut ovat yleensä lähellä pesimäpaikkaa. Sadekelillä tervapääskyt liikkuvat pitkiä matkoja myös pesimäaikaan, ja todellisuudessa asutut pesimäpaikat voivat tällöin vaikuttaa tyhjiltä.
Havaintojen kirjaamisessa kannattaa keskittyä lajin tärkeimpiin pesimäpaikkoihin. Tervapääsky on yhdyskuntapesijä, ja sopivassa rakennuksessa tai taloyhtiössä niitä voi pesiä huomattavia määriä. On tärkeä tunnistaa tällaiset kohteet, jotta pesimäpaikat voidaan huomioida tulevissa remonteissa.
Talojen yllä kiitävissä parvissa on mukana myös pesimättömiä lintuja – joskus jopa valtaosa näistä parvista koostuu pesimättömistä yksilöistä. Siksi havainnoissa tulisi eritellä pesivät ja pesimättömät linnut. Tämä ei aina ole helppoa, eikä kaikissa tapauksissa mahdollistakaan, mutta lajin suojelun kannalta hyvin tärkeää. Kiinnitä huomiota siihen, että linnun paikka on merkitty karttaan oikealle kohdalle. Mikäli samaan pisteeseen havaitsee useita pesintöjä eri taloissa, tee jokaisesta havainnoista oma havainto. Tee oma havainnot myös samalta paikalta havaituista pesivistä ja pesimättömistä linnuista.
Jos havainto viittaa pesintään (linnut käyvät rakennuksen koloissa tai pöntöissä ruokkimassa poikasia, koloista tai pöntöistä kuuluu lajin ääntä), muista rastittaa Tiirassa kohta ”Pesintä” tai ”Pesintään viittaava havainto”. Havainnon lisätietoihin suositellaan lisättäväksi osoite, jossa lintuja pesii.
Jos havainto ei viittaa pesintään (linnut lentelevät alueella, mutta niiden ei nähdä menevän pesäkoloihin tai pönttöihin), laske lintujen lukumäärä ja kirjaa linnun paikka siihen pisteeseen, jossa parvi viettää eniten aikaa. Lisätiedoissa voi mainita, että lintujen ei nähty menevän pesäkoloihin. Huomaa, että paikan tarkkuuden voi Tiirassa kirjata itse.
Jos tervapääskyjen lukumäärää ei saa laskettua tarkkaan, voi määrän arvioida ja tarvittaessa käyttää lukumäärän noin-merkintöjä:

Mikäli käyt havainnoimassa tervapääskyjä kohteella, jossa niitä on aiemmin pesinyt, etkä havaitse paikalla yhtään lintua, kirjaa Tiiraan nollahavainto. Valitse tällöin lukumääräksi nolla, ja kirjaa lisätietoihin tietoa havaintotilanteesta (esimerkiksi: ”havainnoitu kotipihalla 20.-26.6. ilman havaintoja, vaikka aiempina vuosina pesinyt talossa”).

